Ja minä itkin kuolemaa..

 ..välillä omaanikin, nyt jonkun toisen.
Se toinen oli siitä yhteisöstä.
Siitä josta kerroin, joka tuntuu perheeltä, ja Oulupoika on osa sitä ja kaikki sieltä tampereelta ja voi.
Perjantaina teen espanjankoetta, menee huonosti koska; ennen sitä kävin katsomassa netistä että milloin on tapaaminen ja monelta ja sitten siellä sanottiin että mennään Juhan hautajaisiin.

JUHAN
sen juhanko
ei se ole se juha, ei juha kuole, ei minun kavereista kukaan.
Autossa yksin ollut 18-vuotias mikkeliläismies kuoli törmäyksessä heti.
Ei se ole meidän juha, meidän juhalla on vakaa auto ja se on punainen opel niinkuin tuossakin kuvassa, tuossa kuvassa se on rutussa puuta vasten, minä olin siinä autossa kerran Oulussa, Juha ajoi minut asemalle ja nauroimme yhdessä ja se auto oli vähän rikki ja täynnä tavaraa.
Ja me puhuimme Juhan kanssa paljon filosofisia, maailmankaikkeudesta, Juhan silmät vilkkuivat syvällä sen päässä eikä se paljoa hymyillyt, mutta mie tiesin että se nautti. Se oli vähän ujo ja sitä oli ihana halata. Se puolusti sitäkin tyttöä espoossa, sitä tyttöä jonka vuoksi minun todellisuuteni oli pettää.
Sellainen on Juha, juha on vahva.

Mutta silloin sekin oli rutussa autossa.

Mie en voi uskoa. Siellä se oli, tuossa autossa josta on jäljellä pieni pala, tuo punainen auto joka ajaa rusautti puuhun. Ja Juha oli menossa miun kavereille niitä tapaamaan. Sitä yhteisöä. Ja sitten niiden piti tulla tuolla autolla Helsinkiin. Ja miun piti nähdä ne kanssa.

En ole koskaan itkenyt kenenkään kuolemaa, mutta nyt itketti. Espanjankoe meni huonosti, Juha pyöri miun mielessä. Sen eloton ruumis pienessä punaisessa Opelissa.
Juha oli vielä kirjoittanut runonkin kuolemasta vähän aikaa sitten.
Ja sanonut että ennen kuolemaansa se haluaa kokea kolareita.

Kerta se on viimeinenkin.

Ja nyt sitä ei oo.
Sitä ei oo
ei oo 
Juhaa ei oo.
Vaik en minä sitä varmaan ois osannut kauheasti kaivata, tai en tiedä, mutta se että näin sen sanoja päivittäin netissä, nyt minä nään vain sen foorumiprofiilin jonka alla lukee Offline ja mie ajattelen vain miten se on offline koko loppuelämänsä tai eikun..

Juha, sä tiiät että me ajatellaan sua aika paljon ja oikeastaan enemmänkin ehkä ku jos olisit elossa, tai ainakin eri tavalla ja intensiivisemmin.
Miks Juha kun ei se halunnut lähteä.