Kamala olo.
Tutisen lattialla ja taistelen oksentamista vastaan. Sinänsä kieroa, oksennanhan minä vapaaehtoisestikin. Mutta huono olo, jonka takia tekee mieli oksentaa - niin silloinhan minä en oksenna. Niin tyypillistä, teen tasan siten kuin haluan.
Sydän hakkaa rintakehää, tuntuu että se tulee siitä läpi. Kädet ja jalat tärisee hulluna, ääni väreilee, tekee mieli vaan itkeä, kurkku tuntuu kuin puutuvan. On niin huono olo.
Johtuuko sitten siitä, että mun sydän ei kestä paastoa tai liikuntaa, en tiedä enkä haluakaan, mutten aio luovuttaakaan.
Itken sitten vaikka loppuillan tutisten sängyssäni.